Historia

Historia

Asunto-osakeyhtiö Montana sijaitsee Turun kaupungin VI:ssa, eli pohjoisessa kaupunginosassa, Rhean korttelissa nro. 10, tontilla 2, Aninkaistenkadun ja Yliopistonkadun kulmauksessa. Montanan suunnitteli arkkitehti Arne Thúle ja sen rakennutti tehtailija K.G. Källström. Montana edustaa 1920- luvulla arkkitehtuurissa vaikuttanutta klassismia, mistä kertovat liikekerroksen peilikuvioin jäsennellyt katujulkisivut, sileäksi rapattu pinta, säästeliäästi sijoitetut, pelkistetyt koristemedaljongit, puolipyöreät kattoikkunat, sekä räystäiden alapinnan reliefinauha.

Vuonna 1828, pian Turun palon (1827) jälkeen, nahkurinleski Lovisa Nyström rakennutti entisen kotinsa raunioille Charles Johnssonin piirtämän luonnonkivijalkaisen empirepuutalon. Tämä talo sijaitsi Yliopistonkadun, silloisen Venäjän Kirkkokadun puolella tonttia. Kuitenkin kun vuonna 1832 tontille piirrettiin empirepuutalo myös Venäjän Kirkkokadun ja Store Brahegatanin (Aninkaistenkadun varhaisempi nimi) kulmaan, oli tontti jo siirtynyt karvarimestari Johan Hellgrenille. Montanan tontti kuului Johan Hellgrenille ja sittemmin tämän leskelle aina 1890-luvun alkuun saakka. Jo ennen Turun paloa Aninkaisten- eli Onnettomuudenmäellä toimi useitakin nahkurinverstaita, mm. K.G. Thornberg, Richter, Candolin, Valeur sekä Jacob Lilius. Tästä historiasta muistuttaa edelleen tonttimme ylälaitaa kulkeva Nahkurinkatu, sekä pyöräkellarimme katossa “nahkurinkoukut”. Charles Johnssonin piirtämät empirepuutalot siirtyivät historiaan vuonna 1928, jolloin tontille alettiin rakentaa 5-6-kerroksista Montanaa, joka puolestaan valmistui vuonna 1929.

Nahkurinkadun puoleisen “tehdasrakennuksen” ja viereisen tontin nro. kolme vastaisella sivulla sijaitsevan “koulun” vanhimmat osat ovat peräisin 1870-luvulta. Näistä jälkimmäinen rakennus oli alunperin kaksikerroksinen tehdas- ja varastorakennus, jonka kirjanpainaja G.W.Wilén kunnostutti vuonna 1905 koulukäyttöön. Nahkurinkadun puolella sijaitsi alunperin kivijalallinen puutalo, joka laajennettiin ja korotettiin kaksikerroksiseksi vuonna 1918 Alex. Nyströmin suunnitelmien mukaan, Karstenin Teknillisen Tehtaan konttori- ja tehdasrakennukseksi. Myös tämä Nahkurinkadun puoleinen rakennus korjattiin vuonna 1925 koulukäyttöön ja siihen sijoitettiin muun muassa voimistelusali. Omistaja oli jo tällöin tehtailija K.G. Källström, joka siis muutamaa vuotta myöhemmin rakennutti itse Montanan.

Turun Suomalainen Yhteiskoulu toimi tontilla 1905-1929. Koulun siirryttyä omaan taloon Tuureporinkadulle, tiloissa toimi mm. Wikander & Larsson Ab:n korkkitehdas sekä Källströmin liivitehdas, joka lopetti toimintansa 1961.

Ylläoleva kuva on 1950-luvulta. Montanassa järjestettiin tuolloin kaikille kaupungin lapsille liikennekaupunki -tapahtuma, koska Montanan piha oli ainoa niin suuri asfaltoitu tila, jossa tällainen tapahtuma voitiin järjestää. Paikallisen autoliiton kiitoskirjeen mukaan liikennekaupunkiin kävi tutustumassa useita satoja lapsia. Tästä tapahtumasta on ehkä versonnut idea liikennekaupungista, joka nykyään on Kupittaalla lasten ilona. Kuvan on antanut käyttöön Antti Tulenheimo.

Nykyisin sisäpihan rakennukset ovat kulttuuri-, taide-, yhdistys- ja toimistokäytössä (Tanssiteatteri ERI,  Turun Islamilainen yhdistys, Osuuskunta Fabriikki 8, Studio Fon, sekä Arkkitehtitoimisto Ark’Aboa).

Lähteinä käytetty Kalpa, Harri (1971): Muuttuva Kaupunki. Turku eilen ja tänään II; Kallioniemi, Jouni (1998): Täl ja tois pual jokke. Entisajan Turkua ristiin rastiin; sekä Maakuntamuseon lausuntoa vuodelta 2006.

Montanan asukkaiden muistoista voit lukea lisää:

Lisa Ahlblad:Muistoja Montanasta (PDF)

Ingeborg Spiik: Montanan Muksut (PDF)  (även på svenska PDF)

Säilynyt dokumentti taloyhtiön toiminnasta vuodelta 1942